Onnistumisia ja epäonnistumisia

Elämä on aina täynnä onnistumisia ja epäonnistumisia. Kuin muutimme tähän kevättalvella erityisesti minulla oli paljon suunnitelmia mm. kasvimaan suhteen. Nyt kun olemme jo elokuun lopulla, täytyy sanoa, ettei asiat menneet ihan suunnitelmien mukaan. 

Muutimme paikkaan, missä ei ollut mitään valmiina. Paikka mihin, rupesimme kasvimaata ja hyötypuutarhaa rakentamaan, on ollut ns. heitteillä vuosia, jopa vuosikymmeniä ja alueella kasvoi liki miehenkorkuisia koivuja ja pajuja ja alueella rehotti mm. voimakas voikukkakasvusto. Alue on vanhaa pellonpohjaa, joten periaatteessa toimiva paikka suunnitelmien toteuttamiselle. Töitä kuitenkin riittää. 

Rakensimme keväällä kolme kohopenkkiä, jonka pohjilla on sanomalehtien päällä (Lehdet on muuten vuodelta 1986-88. Oli mielenkiintoista lukea askarteluiden lomassa sen aikaisia uutisia mm. Tsenobylin ydinvoimalaonnettomuudesta.) erikokoisia oksia ja risuja, näiden päälle laitettiin lampaiden ja vuohien pehkuja ja viimeisenä multaa. Teoriassa toimiva kompo, mutta käytännössä joku meni pieleen. Näihin penkkeihin laitettiin kasvamaan sipulia, avomaakurkkua ja punajuuria ja naurista. Sipulit eivät juuri kasvaneet, avomaakurkkuihin tuli ensimmäiset kukat ihan viime päivinä ja punajuurista iti vain muutama, jotka on menny jo parempiin suihin ilmeisesti rusakoiden toimesta, eikä nauriinkaan tilanne ole yhtään parempi. No jospa ensi kesänä olis parempi kasvu. Tarkoitus on laittaa nyt syksyllä penkkeihin kanalasta kanankakkaa ja lisätä multakerroksen paksuutta. Jospa sillä saatasiin parempaa kasvua ensi kesälle. 

Kohopenkkien lisäksi meillä oli kasvihuone ja kasvulaatikoita. Laatikoista ei syystä tai toisesta tullut oikeastaan minkäänlaista satoa, lukuunottamatta kesäkurpitsaa. Salaatti jäi ihan pieneksi, lehtikaalin vei tuholaiset ja kesäporkkanat on nyt vasta pikkurillin kokoisia. Näihinkin lisään kanankakkaa ja multaa jo syksyllä ja kylvän porkkanan siemenet, jotta kasvu pääsee alkamaan heti kun on riittävän lämmintä. 

Kasvihuone saatii rakennettua kesäkuun puolessa välissä ja koska kylvötkin siirtyi aika myöheiselle keväälle, on satoa saatu vasta ihan viimeaikoina. Kurkkua tulee kyllä kivasti, samoin on mukavasti tulossa tomaatteja, sekä chiliä ja paprikaa. Paprikat ja chilit ei ehdi kypsyä kasvihuoneessa, mutta onneksi sekään ei ole ongelma, vaan ne kypsyy myös sisällä irroitettuna. Saa sitten tehdä taas ketsuppia ja tomaattikastiketta talven varalle. 

Perunaakin meillä on kasvamassa. Heinikon keskeltä ei vaan juurikaan perunanvarsia erota. Tarkoitus on perunalla saada tapettua vuosien varrella juolavehnä kasvimaalta, jotta saadaan jossakin vaiheessa ainakin porkkana avomaalle. Nyt vaatisi älyttömästi työtä saada rikkaruohot pois, jotta porkkana kasvaisi, eikä siihen meillä tällä hetkellä riitä resurssit. 

Jospa joskus me saataisiin kaikki talven aikana tarvittavat kasvikset ja juurekset omalta maalta. Siihen pyrimme ja joka kesä otamme askeleita siihen suuntaan. Jos vaikka kymmenen vuoden päästä tämä olisi todellisuutta. 

Saa nähdä, toivottavasti.